taustaani

Olen nuoresta asti saanut ratsastaa paljon monenlaisia hevosia ja etenkin poneja. Ratsastuksen aloitin noin 7-vuotiaana Karlvikin ratsastuskoulussa. Nopeasti minusta tuli se “stunttiratsastaja”, joka pääsi testaamaan uudet ponit ja työskentelemään myös niiden hankalempien tapauksien kanssa. Vuonna 2009 silloinen äitipuoleni perusti siskonsa kanssa Uotilan ratsastuskoulun, jossa pääsin ratsastamaan ja työskentelemään vielä monipuolisemmin ponien kanssa. Tässä kohtaa hurahdin myös täysin welsheihin, niiden herkkyyttä ja mahtavaa työmoraalia ihailen edelleen.

Aikuisiällä vaihdoin ratsastamaan ratsastuskeskus Ainoon, jossa pääsin ratsastamaan enemmän hevosilla. Sielläkin käydessä minulla oli lähes koko ajan jokin tietty hevonen (tai poni) “projektina”. Läpiratsastin myös tuntihevosia viikonloppuisin. Huhtikuussa 2021 ostimme oman hevosen, jonka jälkeen tuntihevosilla ratsastaminen on jäänyt vähemmäksi.

Ensimmäisen oman ponini sisäänratsastin ja koulutin ollessani 12-vuotias, aikuisten avustuksella tietenkin. Myös tämän jälkeen olen päässyt työskentelemään erilaisten projektien kanssa. Yhtenä mieleenpainuvimpana nuori welshtamma, jonka käytännössä itse koulutin sisäänratsastustasolta helppo A -tasolle. Rataesteitäkin startattiin 80cm tasolla. Projektiponien tavoitteena oli tehdä niistä mahdollisimman miellyttäviä ja turvallisia lastenratsuja, jotta ne toimivat tuntiponin hommissa. Samalla ajatuksella ratsastan poneja nykyäänkin, pyrin tekemään niistä mahdollisimman miellyttäviä pienten kuskien käsiteltäviksi ja ratsastettaviksi.

Lapsesta asti olen päässyt ratsastamaan todella paljon tunneilla, joten koen minulla olevan kattavasti työkaluja ongelmien ratkaisuun. Osaan myös myöntää, mikäli jotakin tilannetta en osaa selvittää, ja pyydän apua osaavimmilta. Hankalissa asioissa haluan antaa hevoselle aikaa ymmärtää mitä pyydän, ja tarvittaessa palaan askeleen taaksepäin helpompaan asiaan. Haluan ratsujeni olevan minun puolella ja tekevän töitä minun kanssa, ei siksi että käsken.